Syötävä kaupunki

Maaseutu on mahdollistanut kaupungit. Ilman syrjäseutujen maanviljelyä ihmisiä kuhisevia kaupunkeja ei olisi. Jotta kaikki suut on saatu ruokittua, ruoantuotantoa on täytynyt vuosikymmenten saatossa tehostaa. Valitettavasti ruuvin kiristäminen ei ole aina tapahtunut harmoniassa luonnon kanssa. Ruoan aiheuttamat ilmastopäästöt ovat noin 20 % kokonaispäästöistä, mitä tulee suomalaiseen arkeen. Ruoan tuotannon ekologiset haitat kasvavat sitä mukaan kuin logistinen ketju pitenee. Toiselta puolelta maapalloa lennätetty naudanliha lienee tulevaisuuden lainsuojaton, koska sen tuottama hiilijalanjälki on tavattoman suuri verrattuna sen energia-arvoon. Sapuskaa kannattaa kasvattaa lähempänä kotipesää, kasviksia suosien. Miksei saman tien kaupungin sisällä?

Kuva Erno Launis

 

Sissiviljelyn aakkoset

Syötävällä kaupungilla viitataan urbaanissa miljöössä tapahtuvaan pienviljelyyn sekä kaupungin puistoissa ja metsissä kasvavien kasvien ja Helsingin kalavesien hyödyntämiseen. Kaupunkiviljelyssä on kunnostautunut etenkin ympäristöjärjestö Dodo. Helsingin kaupunki on ottanut osaa talkoisiin tarjoamalla uuden sukupolven kaupunkiviljelijöille maata myllättäväksi useastakin paikasta.

Vuonna 2012 avatun Teurastamon miljöössä kaupunkiviljely on näkynyt hyvin. Kasvukauden käynnistyessä Teurastamon pihalle tuotiin 94 kappaletta viljelysäkkejä, jotka jaettiin kiinnostuneiden käyttöön jonotusperiaatteella. Säkit toimittivat, organisoivat ja jakoivat Dodon aktiivit. Ei muuta kuin yrtit versomaan. Teurastamon tiloissa toimiville ruokayrittäjille säästettiin 10 viljelylaaria, joissa he saivat kasvattaa kasviksia ja yrttejä käytettäväksi ravintoloissa. Työryhmä ehdottaa Teurastamoon seuraavaksi mehiläispesiä, miksei kanalaakin ja rohkaisee muitakin kaupungin toimijoita ottamaan pihat ja katot hyötykäyttöön.

Yhteistyötä dodolaisten kanssa halutaan ehdottomasti jatkaa. Keskeisellä paikalla harjoitettu kaupunkiviljely on kiehtovaa toimintaa, jolla on toivon mukaan pitkäkestoisia vaikutuksia kaupunkikulttuuriin. Teurastamolla Helsingin kaupunkiviljely kohtasi ensimmäistä kertaa urbaanin elämän ja sen tuomat haasteet. Moni perhe pettyi, kun rakkaudella kasvatetut kesäkurpitsat päätyivätkin rosmojen salaattiin, mutta toisaalta baarin läheisyys taisi taata muutaman kerran myös ilmaiset luonnonlannoitteet.

Kalasatamassa on kunnostauduttu kaupunkiviljelyn saralla vuodesta 2010 saakka 150 multaisen säkin voimin. Säkeissä on kasvatettu mitä kukakin vuokraaja on halunnut, mutta yleisimmin retiisejä, herneitä, härkäpapuja tai salaatteja. Dodo ry:n ja suunnittelutoimisto Partin kanssa toteutettu viljely jatkui myös kesällä 2012 ja on osoittautunut hyvin suosituksi. Mullan kuopimisen makuun päässeet luopuvat harvoin säkeistään, jolloin viljelijöiden vaihtuvuus on ollut kohtuullisen pientä. Tästä voidaan päätellä, että kaupungin on mielekästä pyrkiä laajentamaan kaupunkilaisten mahdollisuuksia harjoittaa kaupunkiviljelyä myös vuosina 2013 ja 2014, sillä kysyntää mitä ilmeisimmin on edelleen enemmän kuin tarjontaa.

Kuluvan vuoden aikana viljelyä on nähty myös Korkeasaaressa Karhulinnassa, jossa on toteutettu viljelmiä Dodon kanssa. Sadonkorjuun aikaan tarjonnasta riitti syötävää myös eläintarhan asukkaille.

Toistaiseksi kaupunkiviljely on ollut harrasteluontoista toimintaa, mutta ei ole mitään syytä, etteikö se voisi jo lähitulevaisuudessa olla myös ammattimaista ja ihmisiä työllistävää toimintaa, jolla on oikeasti merkitystä Helsingin ekologisiin vaikutuksiin. Viljelysala tulee kasvamaan myös tulevina vuosina. Uusia viljelysalueita ei tarvitse välttämättä etsiä kaukaa: esimerkiksi monien kerrostalojen katot soveltuisivat viljelyskäyttöön. Helsingin viljelysala on mahdollista moninkertaistaa melko mutkattomalla ja multaisella tavalla.

Keppiä vai porkkanaa?

Kun otetaan huomioon, että Dodo ry:n ensimmäinen kaupunkiviljelmä oli luvaton sissipalsta Pasilassa vuonna 2009, kaupunkiviljelyn kehitys on ollut sanalla sanoen ripeää. Tultaessa vuoteen 2012 toiminnasta on tullut osa kaupunkilaisille suunnattua palvelua, jota toteutetaan myös kaupungin tiloissa.

Raportin työryhmä kiittää kaupunkia uskalluksesta lähteä mukaan pinnan alta nouseviin ilmiöihin ja myönteisiin muutosvoimiin. Kaupungin ennakkoluulottomuus näkyi myös marraskuun 2012 Ravintolapäivänä, jolloin toista kymmentä tilapäisravintolaa toimi kaupungin tiloissa Teurastamolla. Ravintolapäivän ravintoloitsijoiden toiminta ei perustu lakipykäliin, mikä korostaa kaupungin kykyä toimia byrokraattisuuden sijasta joustavasti silloin kun se palvelee suurempaa tarkoitusta ja elävöittää kaupunkitilaa.

Kaupunkiviljely on innostanut myös kaupunginvaltuuston poliitikkoja kuluneen vuoden aikana. Poliittisesti monivärinen joukko Helsingin valtuutettuja perusti keväällä 2012 ryhmän, joka kannustaa kaupunkilaisia alkamaan kaupunkiviljelijöiksi. Ryhmän tavoitteena on, että kaupunkiin rakennettaisiin viherkattoja ja istutettaisiin hedelmäpuita. Kerrostalojen pihoissa nähtäisiin kernaasti hyötykasvimaita. Ryhmän aloitteesta kaupungintalon sisäpihan parvekkeelle perustettiin minikokoinen kasvimaa.

Kaupunkiviljelyssä ei kyse vain ravinnontuotannosta, vaan myös pyrkimyksestä ylläpitää urbaanien ihmisten sidettä ruoantuotannon perusteisiin, toisin sanoen turvata kaupunkilaisten kosketus ruoan alkutuotantoon. Kätensä multaan upottaminen avittaa arvostamaan luontoa ja ympäristöä. Mahdollisuus monipuolisempaan ympäristön kokemiseen on lopulta sekä kaupungin että kaupunkilaisten etujen mukaista.

Esimerkki simppelistä innovaatiosta, joka edesauttaa syötävän kaupunkiympäristön käytettävyyttä, edustaa Satokartta.net-sivusto, joka laajennettiin vuonna 2012. Sivuston takaa löytyy joukko vapaaehtoisia asiasta kiinnostuneita ihmisiä. Sivustolta löytyy Helsingin kartta, johon on merkitty yleisillä paikoilla kasvavat hedelmäpuut ja marjapensaat. Helsingissä on tuhansia hedelmäpuita ja marjapensaita, joiden antimia saa nauttia vapaasti jokamiehenoikeuden nojalla. Ei muuta kuin kaupungin pölyt pois pinnalta ja kohti käkätintä.

Tulevaisuudessa kaupunkiviljely tullaan sisällyttämään kokonaisten kaupunginosien suunnitelmiin. Näin on asianlaita ainakin Keskuspuiston ja Vantaanjoen kainaloon suunnitellun Kuninkaantammen kanssa, jonne kaavaillaan 5000 asukkaan ekologista kaupunginosaa kaupunkiviljelmineen. Myös Suutarilaan kaavaillaan uutta siirtolapuutarha-aluetta, joka koostuisi 90 mökistä, jolla kullakin olisi 200 neliömetriä siirtolapuutarhaa ympärillään. Siirtolapuutarhan rakentaminen edellyttää asemakaavan muuttamista, mikä on tarkoitus käsitellä 2014. Uusia mökkipalstoja on suunnitteilla myös Mellunkylään ja Itä-Pakilaan.

Mikäli kehitteillä olevan suunnitelmat pitävät kutinsa, Helsinki maistuu tulevaisuudessa entistäkin herkullisemmalta.