Kestävää kehitystä ketjussa

Oletko tyypillinen helsinkiläinen? Jos olet, nakkaat vuodessa 23 kiloa ruokaa roskiin. Tästä määrästä 40 prosenttia olisi syömäkelpoista, mutta se päätyy jätteeksi milloin mistäkin syystä. Tuttu juttu, ruokaa tulee ostettua toisinaan enemmän kuin sitä jaksaa syödä. Elintarvikeketjun ruokahävikki on kokonaisuudessaan vuosittain liki 400 miljoonaa kiloa, joista kotitaloudet muodostavat suurimman osuuden.

Kuva Erno Launis

 

Sesonkeja surffatessa

90.000 päivittäisestä ruoka-annoksesta vastaavalla Palmialla on alkanut Vastuullinen ateria –ohjelma, jossa asiaan kiinnitetään erityishuomiota vuosina 2012 – 2015. Palmia on kehittänyt yhteistyössä kalastajien kanssa muun muassa pihvin lahnasta. Tämä on palvelus Suomen kalakannoille, sillä roskakalan kruunun päähänsä syyttä suotta saanut lahna on maistuva kala ja mikä parasta, kansoittaa vesistöjämme suurilukuisena.

Kaupungin linjaukset mukailevat valtioneuvoston periaatepäätöstä vuodelta 2009, jossa todetaan, että ravinnon kestävyyttä tulee lisätä suosimalla luomua, sesonkiruokaa sekä kasviksia. Pari vuotta sitten medioissa kohistiin viikoittaisesta kasvisruokapäivästä, joka edusti innokkaimpien lihansyöjien puheenparressa suoranaista fasismia, siitä huolimatta, että työryhmä muistaa syöneensä pinaattilettuja kohtuullisella innolla kouluruokaloissa jo 1980-luvulla.

Pyrkimys kasvisten suosimiseen liittyy ruokaketjun kestävyyteen, sillä lihan kasvatuksen ekologisuus ei ole tunnetusti parhaimmasta päästä, eikä maailma pystyisi ruokkimaan itseään mikäli naudanlihaa syötäisiin kaikkialla yhtä paljon kuin Suomessa. Sortumatta synkistelyyn, tulevaisuudessa saattaa kukaties olla aiheellista sisällyttää nykyistä enemmän kasvisruokia itse kunkin ruokavalioon, useastakin eri syystä. Helsinkiläiset ravintolat kuten Chef & Sommelier, SPIS, Juuri ja Ask ovat osoittaneet vuoden 2012 aikana, että esimerkiksi kotimaisista juureksista on mahdollista valmistaa mykäksi vetävän herkullisia annoksia.

Tieteestä vipuvartta

Jotta syömisen vaikutuksista saataisiin tarkkaa tietoa, Helsingin yliopisto tutkii kaupungin henkilöstön aterioiden ympäristövaikutuksia Kestävä kehitys –hankkeessaan ja antaa tulosten pohjalta suosituksia. Tutkimushanke jatkuu vuoteen 2013. Myös Helsingin kaupungin ympäristökeskus on hakenut ympäristöministeriöltä rahoitusta ruokapalveluiden ilmastoarvion teettämiseen. Rahaa ei tänä vuonna ministeriöltä tippunut, mutta työtä on tehty kaupungin sisällä tästä huolimatta. Ympäristökeskus aikoo saada ruokapalveluiden ilmastoarvion valmiiksi 2013.

Haaskauksen vähentäminen on tärkeää monellakin tapaa. Tutkimusten mukaan ruoan haaskaamisen laskeminen on itse asiassa tärkeämpi ottelu kamppailussa ilmastonmuutosta vastaan kuin biojätteiden lajittelu tai muut jätteiden käsittelytoimet. Haaskaamisen osuus Suomen kasvihuonepäästöistä on prosentin luokkaa, mikä saattaa kuulostaa pieneltä, mutta vastaa itse asiassa 500–1000 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttikiloa, jotka tuprutellaan ilmoille melko lailla turhaan. Hyvä asia on, että päästöjen vähentäminen on suhteellisen vaivatonta, jos mahdollisimman monet osallistuvat urakkaan, ja että vaikutukset näkyvät myös kuluttajan kukkarossa.

Ilmastoinfo järjesti vuoden aikana Unicafen kanssa kampanjan lounasravintoloiden tarjoilulinjastoissa syntyvän ruokahävikin vähentämiseksi. Kolmessa pilottiravintolassa neuvottiin kahden viikon ajan tarjoiluvaiheen ruokahävikin vähentämisen keinoista noin 3000:lle asiakkaalle päivittäin. Tulokset olivat osittain ristiriitaiset: kahdessa ravintolassa hävikki väheni selvästi, yhdessä vaikutusta ei ollut. Tuloksia lienee syytä analysoida vielä tarkemmin, mutta päällisin puolin vaikuttaisi, että hanke oli onnistunut.

Kestävä kehitys on näkynyt myös ravintolakoulu Perhon opetuksessa 2012. Kouluun on perustettu kestävän gastronomian tutkinnonosa, joka on osoittautunut varsin suosituksi. Perho jalkauttaa kestävän ajattelun käytännöntasolle pistämällä keväällä 2013 viidennen kerroksen terassille mehiläispesiä, joista saadaan Perhon omaa hunajaa.

Maa- ja elintarviketaloudentutkimuskeskus MTT sai vuoden aikana valmiiksi yli kolme vuotta kestäneen tutkimushankkeen, jonka seurauksena elintarvikealan yritykset saivat käyttöönsä tuotteiden ilmastovaikutusten laskentaa yhdenmukaistavan suosituksen. Hankkeen ansiosta kuluttaja voi saada varmaa tietoa ostamansa tuotteen ilmastovaikutuksista. Suositus sisältää kaikki tuotteen ilmastovaikutukseen vaikuttavat tekijät alkutuotannosta kauppaan ja aina kotitalouksiin asti. Kuluttajalle on tarjolla ennennäkemätön määrä tietoa omien valintojensa välittömistä ja välillisistä vaikutuksista.

Kaupunki satsaa itseensä

Kaupunki on satsannut aihepiirin tiimoilta kuluttajaneuvontaan ja yhteistyöhön yritysten kanssa. Ilmastoinfon Ekokompassi tarjoaa yrityksille ympäristöasioiden hallinnan työkalun, jonka avulla yritys voi vaikuttaa hiilijalanjälkensä kokoon. Ohjelmassa on mukana tällä hetkellä 13 helsinkiläistä hotellia ja ravintolaa.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut –kuntayhtymä HSY on toteuttanut vuodesta 2011 alkaen Ruokaa rippeistä –kampanjaa, joka on kohdistettu lapsiperheille. Kampanjassa haastetaan ihmisiä pohtimaan, miten ruokajätteen määrää voisi vähentää. Pilotti toteutettiin Espoon Leppävaarassa keväällä 2012, vuonna 2013 operaatio laajenee koko pääkaupunkiseudulle. Kampanja löytyy myös Facebookista Fiksu vähentää jätettä –sivustolta. HSY järjesti vuoden aikana myös 17 kompostointikurssia. Ilmoitusten perusteella kaupungissa toimii asukkaiden toimesta tänä vuonna 100 uutta kompostia, joten kaupunki mitä ilmeisimmin lahoaa asukkaidensa pihojen nurkissa enemmän kuin koskaan.

Marraskuussa järjestettiin ensimmäinen Roskaruokapäivä, jonka takaa löytyi ruokakulttuuristrategiaraportin työryhmän jäsen Arto Sivonen. Roskaruokapäivä oli sosiaalisessa mediassa toteutettu kampanja, joka haastoi ihmisiä valmistamaan yhtenä päivänä ruokansa tuotteista, jotka he muutoin heittäisivät roskiin. Tempaus herätti mielenkiintoa johtavissa medioissa ja onnistui kiinnittämään ihmisten huomiota aiheeseen.

Vuoden 2012 Tieto-Finlandia meni ruokakirjalle. Elina Lappalaisen Syötäväksi kasvatetut – Miten ruokasi eli elämänsä kahmaisi palkinnon. Suomalaisten tuotantoeläinten elämää valottava teos herätti onnistuneesti keskustelua eläinten elinolosuhteista. Vuosi oli ruokakirjojen saralla muutoinkin aktiivinen. Työryhmä antaa erityismaininnan ruokakirjoittaja Christer Lindgrenille, joka on kirjoittanut tänä vuonna 50-vuotta ruoasta ja julkaissut kuluneen vuoden aikana useita ruokakirjoja, joiden aiheet ovat vaihdelleet Stadin klassikkokapakoiden suosituimpien annosten resepteistä maatiaisruokien ohjeisiin. Christer on näyttänyt esimerkkiä siitä, että yksikin ihminen voi viedä ruokakulttuuria eteenpäin, jos on sinnikäs.

Tulevien vuosien suuntaviivoista vielä sananen lopuksi. Pohjoismaisia ravitsemussuosituksia päivitetään paraikaa ja Suomen suositukset annetaan 2013. Ne pohjautuvat pohjoismaisiin suuntaviivoihin, mutta ottavat huomioon kansalliset erityispiirteet. Suurta muutosta ei ole tulossa, sillä edellisen kerran suositukset päivitettiin vuonna 2004. Kuituja ja kalaa suositellaan varmasti syömään jatkossakin, punaista lihaa ja sokeria kitsaasti entiseen malliin.

Helsingin kaupunki on oikeilla jäljillä pyrkiessään kohentamaan ruoan tuotannon ja sen kulutuksen kehityksen kestävyyttä. Osallistumalla yhteisiin ponnisteluihin jatkossakin voimme tehdä Suomesta kestävän kehityksen ja pienen hiilijalanjäljen mallimaan ja pistää siitä sulan hattuumme. Matkaa päämäärään on vielä pitkälti, mutta mikäs tässä tarpoessa eteenpäin omaan tahtiin? Ei sitä viitsi paikoillekaan jäädä.