Pian täällä: Streat Helsinki 2016

streat helsinki_web

Kansainvälisten katuruokatapahtumien kärkikastiin kuuluva Streat Helsinki järjestetään seuraavan kerran 17.-20.3.2016. Luvassa on sukellus katuruoan valmistusmenetelmiin ja uusiin konsepteihin sekä alueellisiin erikoisuuksiin. Mitä onkaan burgerin tuolla puolen?

Vuonna 2014 Helsinki kaipasi katuruokavallankumousta. Sen sanansaattajaksi perustettu Streat Helsinki villitsi niin kotimaiset kuin kansainväliset katuruokaentusiastit. Vuonna 2015 Streat Helsinki kasvoi yksitoistapäiväiseksi kokonaisuudeksi, joka keräsi yhteen reilusti yli 30 000 katuruoan ystävää ja jonka aikana myytiin yhteensä lähes 55 000 katuruoka-annosta.

Vuonna 2016 hyvää katuruokaa saa Helsingissäkin viikon jokaisena päivänä lähes mihin kellonaikaan tahansa. Katuruokayrittäjät ovat ankkuroituneet ympärivuotisesti kaupunkiin ja Streat Helsingin rinnalle on syntynyt useita itsenäisiä katuruokatapahtumia. Myös erilaiset tapahtumanjärjestäjät ovat ottaneet nykyaikaisen katuruoan olennaiseksi osaksi muun muassa musiikkifestivaalien tarjontaa.

Streat Helsinki 2016: from revolution to evolution to sustainability

Streat Helsinki 2016 satsaa katuruokailun seuraavaan tasoon: ekologisuuden ja kestävyyden kehittämiseen, uusien ja upeiden makujen löytämiseen sekä erilaisten valmistustapojen kokeiluun ja kehittämiseen. Neljän päivän aikana luvassa on kolme suurempaa kokonaisuutta sekä niiden ympärille syntyviä sivuannoksia.

Tapahtuma starttaa torstaina 17.3. ja perjantaina 18.3. järjestettävillä Streat Helsinki MASTERS -illoilla. Iltojenaikana katuruokaa lähestytään uusista kulmista kiinnostavien kansainvälisten ja kotimaisten kokkien johdolla. Teemaa avataan raaka-aineiden sekä valmistustapojen kautta ja lopuksi valmistetaan ja nautitaan yhteinen illallinen. MASTERS-illat järjestetään Mothership of Work -hubin tiloissa.

Katuruokafestivaali Streat Helsinki EATS järjestetään Torikortteleissa lauantaina 19.3. klo 11-19. Mukaan hakeneista kuratoidaan tänä vuonna mahdollisimman uraauurtava ja monipuolinen parinkymmenen myyjän joukko, joka esittelee maistelijoille uusia ruokalajeja, uusia valmistustapoja tai uusia kokonaiskonsepteja. Jokaiseen menuun on kuuluttava myös maistelukokoisia annoksia.

Sunnuntaina 20.3. palataan katuruoan juurille eli retkieväisiin ja ulkotulilla valmistettavaan ruokaan. Streat Helsinki GRILLS rantautuu kaupungin pysyville ja potentiaalisille grilli- ja piknikpaikoille, joilla tuunataan eväitä vierailevien kokkien kanssa. Tavoitteena on paitsi iloinen yhteinen ulkoilupäivä myös kokemusten kerääminen retkiruokailun kehittämiseksi.

Streat Helsinki EATSin myyjäpaikkojen haku on nyt auki

Streat Helsinki EATSiin valikoidaan tänä vuonna aiempia vuosia suppeampi määrä myyjiä, joilla kaikilla on oltava yhteinen tekijä: uutuus. Uutuus voi olla annos, kokonaiskonsepti tai vaikkapa valmistustapa. Lisäksi jokaisen toimijan menuun on sisällyttävä maisteluannoksia. Ravintoloilta edellytetään myös biohajoavien astioiden käyttöä tai muuta ekologista tarjoiluratkaisua.
EATS-myyjien haku on avoinna sunnuntaihin 28.2. asti. Lisätietoa myyntipaikkojen kriteereistä, hinnoista, varustuksesta ja palveluista löytyy Torikortteleiden verkkosivuilta.

Tapahtumainfo täydentyy Streat Helsingin verkkosivuilla

Streat Helsingin uudistetut verkkosivut aukeavat taas viikolla 7 osoitteessa streathelsinki.com. Lisätietoja MASTERS-illoista ja GRILLS-päivästä luvataan helmikuun loppuun mennessä.

Streat Helsinki tähtää katuruokakulttuurin ylistämiseen ja Helsingin viihtyvyyden parantamiseen. Tavoitteena on myös eri toimijoiden välisen yhteistyön ja ymmärryksen lisääminen niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Streat Helsingin pääyhteistyökumppani on Maa- ja metsätalousministeriö.

Helsingin ruokakulttuuristrategian vetäjänä jatkaa Milla Visuri

(c) Jussi Hellsten

Helsingin ruokakulttuuristrategian vetäjänä jatkaa vuoden 2016 alusta Milla Visuri, jolla on vahvaa kokemusta ja näkemystä paikallisesta ruokakulttuurista sekä sen kehittämisestä ja edistämisestä. Helsingin ruokakulttuuristrategia jatkuu vuoteen 2020 saakka.

Helsingin kaupungin ruokakulttuuristrategian vetovastuu siirtyy Milla Visurille, joka on tehnyt aikaisemminkin Helsinkiä tunnetuksi ruokakaupunkina. Visuri siirtyi projektipäälliköksi Tukkutorin tiedottajan tehtävästä vuoden 2016 alussa. Visurilla on kokemusta myös helsinkiläisen ja suomalaisen ruokakulttuurin kansainvälisestä edistämisestä toimiessaan aikaisemmin tiedottajana ja matkailumarkkinointipäällikkönä mm. Visit Finlandissa, Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiössä ja Helsingin designpääkaupunkivuoden viestintätiimissä. Hän on työskennellyt lähes 10 vuotta Tukholmassa ja asunut pidempiä aikoja myös Ranskassa, Espanjassa ja Australiassa. Lisäksi Visuri on toiminut pohjoismaisen ruokakulttuurin edistäjänä Ny Nordisk Mat –yhteistyöverkostossa sekä ruokatoimittajana.

Tuore ruokakulttuuristrategian projektipäällikkö aloitti uudessa tehtävässään 1. tammikuuta 2016.

Timo Santala Helsingin ruokakulttuuristrategian vetäjäksi

Santala_1305857898981

Ruokakulttuuristrategian luotsaajana jatkaa marraskuussa Timo Santala, joka tunnetaan paitsi Ravintolapäivän kantavana voimana, We Love Helsingin toiminnanjohtajana ja yhteisöllisten tapahtumien toteuttajana, myös ruoka-, viini- ja matkatoimittajana ja -valokuvaajana sekä intohimoisena ruokaihmisenä.  Hänen tehtävänään on sparrata, inspiroida ja auttaa kaupungin virastoja strategian tavoitteiden saavuttamisessa sekä edistää ruokakulttuurin kehittämistä Helsingissä.

Sinut tunnetaan aktiivisena ja kantaaottavana keskustelijana. Miltä tuntuu tulla Helsingin kaupungin kaltaiseen organisaatioon töihin?

Todella mielenkiintoiselta ja inspiroivalta. Tämä on hieno mahdollisuus päästä kehittämään Helsinkiä yhdessä kaupunkilaisten, ruokatoimijoiden ja kaupungin työntekijöiden kanssa.

Mä uskon siihen, että kaupunki on meidän ja me ollaan kaupunki. Vastuu yhteisestä elinympäristöstä on meillä kaikilla. Yhdessä. Ja halu osallistua ja vaikuttaa yhteiseen kaupunkiin syntyy luottamuksesta. Tunteesta, että se on mahdollista ja toivottavaa.

On tärkeää, että kaupunki organisaationa pystyy luomaan toimintaympäristön ja asenneilmapiirin, jossa on helppoa ja motivoivaa tehdä yhdessä. Helsingissä on paljon luovuutta, potentiaalia ja intoa ja on tärkeää antaa sen kukoistaa. Ettei ainoastaan pyöritetä arkea, vaan että pystytään toimimaan mahdollistajana kaupunkilaisten unelmille.

Siksi on ollut todella kannustavaa nähdä miten kaupunki on avautunut ja ihmisten ideoille ja tekemiselle on enemmän tilaa. Myös kaupungin virkamiehet tekevät työtään entistä ennakkoluulottomammin ja rohkeammin.

Valmista ei tule koskaan, eikä täydellistä kannata myöskään tavoitella. Mutta aina voi mennä eteenpäin ja jos me kaikki tehdään osamme yhteisen kaupungin eteen, niin kaikki muuttuu varmasti paremmaksi.

Aktiivinen kansalaisyhteiskunta rakentuu avoimen keskustelun ympärille. Ja on hienoa, että kaupungilla on töissä ihmisiä, kuten esimerkiksi Tommi Laitio, Stuba Nikula ja tietenkin Pekka Sauri, joilla on paitsi näkemystä ja uskallusta, myös alttiutta avata keskustelua entisestään.

Ja mä toivon, että pystyn omalla persoonallani ja työpanoksellani olemaan mukana edistämässä Helsingin kehitystä entistä mahtavammaksi kaupungiksi. Yhdessä saadaan aina aikaan enemmän.

 

hki_paiva13_053_Lauri_Rotko_3335

Helsingin kaupungin ruokakulttuuristrategiaan kuuluvat esimerkiksi torien, kauppahallien ja Teurastamon alueen elävöittäminen, lähiruuan ja kaupunkiviljelyn lisääminen sekä lastenruokailun luomuohjelma. Mitkä asiat strategiassa ovat erityisesti lähellä sydäntäsi?

Kaikki. Ihan mahdotonta valita yhtä tai kahta. Koko strategia tähtää mun mielestä siihen, että Helsingistä muodostuisi parempi ja toimivampi ruokakaupunki meille kaupunkilaisille. Nämä ovat selkeitä tavoitteita, joilla on merkitystä meidän kaikkien elämään.

Kaupungilla on isona toimijana mahdollisuus toimia suunnannäyttäjänä tukemalla kestävää kehitystä ja lähiruuantuotantoa sekä siirtymistä luomuun ja reilumpaan kauppaan virastoissa, kouluissa ja päiväkodeissa. Varsinkin lasten ja nuorten tapauksessa eettisemmät ja ekologisemmat valinnat ovat äärimmäisen tärkeitä, sillä ne luovat pohjan tulevaisuuden tottumuksille ja ruokakulttuurille. Jos Helsinki näyttää positiivista mallia ruokaa arvostavana kaupunkina, ja se näkyy ja kuuluu kaikilla osa-alueilla, tulevaisuudessa nämä asiat ovat itsestäänselvyyksiä.

Kun matkustan uuteen kaupunkiin, haluan aina ensimmäiseksi paikalliseen kauppahalliin tai toreille, koska ne ovat aina täynnä elämää ja kuhinaa. Uuteen kulttuuriin pääsee parhaiten sisään ruuan kautta ja sen äärellä on helppoa ja luontevaa tutustua uusiin ihmisiin.

Täällä käyn itse säännöllisesti ostoksilla Hakaniemen kauppahallissa ja rakastan sen tunnelmaa ja laatuun perustuvaa valikoimaa. Yleensä mukaan tarttuu haukifileitä, broilerin sydämiä ja juustoja.

Helsingissäkin toreilla ja kauppahalleilla, ja nykyään myös Teurastamon alueella, on mahdollisuus olla kaupungin sosiaalisia solmukohtia – Kohtaamispaikkoja, joissa ruoka yhdistää ihmisiä. Yksi isoimmista haaveistani olisikin nähdä torit ja kauppahallit täynnä elämää ja ihmisiä.

Paljon on sen eteen jo tehty; Vanhojen pitkän linjan myyjien ja yrittäjien lisäksi toreilla on esimerkiksi päiväpaikkoja joille kuka tahansa voi tulla myymään päiväksi, Hietsusta on voinut vuokrata matalan kynnyksen pop-up -myymälätilaa ja Teurastamolla on julkinen grilli ja mahdollisuus tehdä tapahtumia. Silti toreilla, halleissa ja Teurastomolla on vielä paljon käyttämätöntä potentiaalia ja mahdollisuuksia. Minulle on todella inspiroivaa päästä mukaan edistämään niiden uutta nousua helsinkiläisen elämän keskipisteiksi.

 

Restaurant_Day_Finland_Helsinki_August_2012_Nippon_BBQ_vs_Pita_Pockets_Photo_Timo_Santala_2

Ruokakulttuurin kehittäminen pitää sisällään todella paljon, mutta jos sinun pitäisi heittää yksi konkreettinen unelma, mikä se olisi?

 

Katuruoka on luonnollisesti lähellä sydäntäni. Katuruokatarjonta on viime vuosina kehittynyt huimasti mm. Ravintolapäivän ja Streat Helsingin kaltaisten tapahtumien ja uusien yrittäjien myötä. Ruokarekkoja ja kahvilapyöriä liikkuu jo kaupungilla, ruokakojut tapahtumien yhteydessä ovat kunnianhimoisempia ja huippukokitkin ovat alkaneet panostaa katuruokaan.

Katuruuan suhteen yksi inspiroivimmista malleista maailmalla ovat Singaporen katuruokakeskukset, joissa saman katon alle on koottu kymmeniä, tai jopa satoja katuruokayrittäjiä pieniin kojuihin, joissa on perusfasiliteetit ja todella matalat vuokrat. Asiakkaalle paikat ovat unelmien ruokakeitaita, joissa on valtava valikoima ja mahdollisuus koota ateria ruokalaji kerrallaan useammasta kojusta. Yrittäjät saavat synergiahyötyjä, kun koko kaupunki tulvii keskuksiin syömään varsinkin lounasaikaan ja samalla toiminta on kätevästi valvonnan piirissä.

Tuollaisissa paikoissa kierrellessä päätyy aina haaveilemaan, että olisipa meillä Helsingissäkin jotain tällaista. Ja jos pystyn työssäni edesauttamaan sitä, että edes osasta esimerkiksi Ravintolapäivässä näkyvää ruokatarjontaa tulisi arkipäivää helsinkiläisille, on unelmieni kaupunki taas askeleen lähempänä.

 

 Teurastamo1_3795

Ruoka on yksi hyvinvointia konkreettisimmin lisäävistä asioista ja ruokakulttuurilla on valtava merkitys kaupunkilaisten arjessa ja juhlassa. Onko ruokakulttuurin edistämisellä jotain laajempaakin merkitystä Helsingille?

 

Ehdottomasti. Ruokakulttuurilla on valtava merkitys kaupungin omanarvontuntoon, maineeseen ja houkuttelevuuteen. Elävä ja mielenkiintoinen ruokakulttuuri on vetovoimatekijä, joka houkuttelee paitsi matkailijoita ja uusi asukkaita, saa myös nuoret ammattilaiset jäämään tänne. Heille hyvä ruokakaupunki on kiinnostava kaupunki.

Helsingissä on hieno tekemisen meininki ruuan ympärillä ja erittäin hyvä kehitys on jo käynnissä. Meillä on ruokakentällä paljon luovia ja kunnianhimoisia tekijöitä, jotka tekevät mahtavaa työtä ruokakulttuurin eteen. Täällä tapahtuu koko ajan ja pinnan alla kuplii ja porisee vielä paljon uutta. Jos urheilutermejä haluaa lainata, niin ilmassa on suuren ruokajuhlan tuntua.

Monta hienoa kehityspolkua on alussa ja niitä ruokkimalla Helsingistä kuoriutuu varmasti vielä upeampi ruokakaupunki. Siksi on hienoa, että ruoka on keskeisesti kirjattu kaupungin strategiaan ja että ruokakulttuurin edistämiseen panostetaan.

Jatkossa nähdään varmasti enemmän kaupunkiviljelyä, kattopuutarhoja, syötäviä puistoja, ruokapiirejä ja yhteistuotantoa. Samoin mielenkiintoisia ja laadukkaita ravintoloita, michelin-tähtiä, huippukokkeja, uusia ruokatuotteita ja rohkeita yrittäjiä. Ja ruuan merkitys tapahtumissa ja varsinaiset ruokatapahtumatkaan eivät varmasti tule vähenemään. Puhumattakaan ruuan ympärille rakentuvasta yhteisöllisyydestä, rakkaudesta ja intohimosta.

Ja erityisesti näihin asioihin kannattaa panostaa nyt, sillä Helsinki herättää tällä hetkellä kansainvälisesti valtavasti kiinnostusta ja ihailua. Meillä on hieno mahdollisuus kehittyä yhdeksi Euroopan mielenkiintoisimmista ja houkuttelevimmista ruokakaupungeista.

Nykyiselläänkin Helsinki on jo ainutlaatuinen, kiinnostava ja hyvällä tavalla vähän erikoinen ruokakaupunki, josta on helppo olla ylpeä. Olen todella iloinen, että pääsen työskentelemään Helsingin ruokakulttuurin eteen erilaisten ihmisten kanssa ja yhdessä viemään sitä eteenpäin.

 

Visit_Helsinki_ruokakuva_1

Helsinki foodism -video

Helsinki elää paraikaa ruokakulttuurin kukoistuskautta. Kivikaupungin korttelien ravintolatarjonta on parempi kuin koskaan. Tuoretta lähiruokaa kauppaavat kauppahallit ja torit vilisevät asiakkaita. Kaupunkiviljelmät puskevat vihanneksia paikoissa, joissa oli aiemmin asfalttia ja betonia. Samalla olemme vasta matkamme alussa. Tässä videossa hiukan esimakua ruokakulttuuriraportista, joka summaa kuluneen vuoden tapahtumat, läpimurrot ja takapakit. Samalla se tarkastelee kriittisesti kaupungin roolia ruokakulttuurin mahdollistajana tai toteuttajana, toisinaan myös ankeuttajana. Päämääränä on entistäkin maistuvampi kaupunki, joka on asukkailleen ylpeydenaihe ja vierailijoille elämys. Helsinki foodism kutsuu kaikki syömisestä pitävät jatkamaan jutustelua ruoasta ja Helsingistä. facebook.com/helsinkifoodism